Koetin löytää paperinarusta työstämääni "rairuohoa", mutta muistinkin että mieheni oli heittänyt sen jo vuosi sitten roskiin. Silloin harmitti, mutta eipä juuri enää. Se harmittaa, ettei ole jemmassa yhtään vihreää paperinarua uuden tekemiseen. Pitää kai tyytyä vaaleanpunaiseen tai violettiin. Tai jättää vain homma odottelemaan ensi pääsiäiseen.

Neulomukset ovat olleen jäähyllä. On ollut paljon muuta puuhaa ja kaiken lisäksi sormien nivelet ovat olleet nivelrikosta tosi kipeinä. Varsinkin oikean käden sormet ovat olleet todella arat. Aloitin jälleen kolmen kuukauden kuurin nivelvaivalääkettä ja toivon sen tehoavan myös näihin sormiin. Ainakin lonkan nivelrikkoon se on vaikuttanut myönteisesti. Pitkään jatkunut lonkkakipu on poissa!

Neuletakin kutominen on siis jäänyt. Aloitin sitä jo, mutta koko homma ei luistanut alunalkaenkaan. Loin liian suuren, sitten pienen alun. Silmukat tipahtelivat ja unohdin kavennukset. Purin siis koko työn ja aloitin eilen alusta, mutta alkua pidemmälle en ole päässyt. Jotenkin tökkii, vaikka lanka on mukavaa kutoa ja mallikin on minulle sopiva. En vain saa kudinta alkua pidemmälle. Niimpä aloitin uudet villasukat. Niitä tarvitsee aina! Tällä kertaa oranssin värisestä 7 veikasta. Sukkalankaa on vaikka kuinka paljon ja väreissä on valikoimisen varaa. Päätin kutoa kaikki vanhat tarpeeseen ostamani kerät sukiksi ja lapasiksi. Jos vain jaksan. Lankaa on useita keriä, mutta kaikki eri väriä. Ihmettelen nyt, miksi ne aikoinaan olen ostanut. Kun en kummemmin edes välitä 7 veikasta. Se on jotenkin liian karkeaa jaloilleni ja sormilleni. Kaikkeen sitä lankahullu sortuukin.

Nivelvaivojen vuoksi pakollinen lepo on ollut hyväksi. Kun en ole voinut kutoa niin olen maalaillut. Ruskeita pahvilaatikoita valkoisiksi. Askartelukaapissani on ollut jo muutamia vuosia kasa litteitä, paksusta pahvista tehtyjä laatikoita. Tarkoitus oli aikoinaan vuorata ne kankaalla, mutta päädyinkin yllättäin valkoiseen maaliin. Hyvin maali imeytyä eikä laatikot käpristyneet lainkaan mitä aloittaessani pelkäsin. Nyt on valmiina neljä laatikkoa ja niihin meinaan kätkeä lankarullani ja muut ompelutarvikkeeni. Yhden olen jo varannut lyhyille puikoille ja virkkuukoukuille. Nyt vielä mietin kuinka koristelisin laatikot vai jätänkö vain valkoisiksi. Virkkuukoukkulaatikon päälle jo mallasin yhtä puuvillalangasta virkkaamaani isoäidin neliötä. En vaan keksinyt sopivaa kiinnitystapaa vielä. Ehkä erikeeperillä voisi kokeilla liimata sitä. Saa nyt nähdä.

Nivelvaivat ovat siitä kurja juttu etteivät ne koskaan parane. Särkyä on aina, mutta tekemättömäksi ei voi ryhtyä. Jos pitää näpertelyssä liian pitkää paussia, nivelet alkavat oireilla melkein heti, kun uudelleen aloittaa. Jos taas jatkuvasti särkee, niin mietiskelee pitäisikö pitää paussia. Toivon nyt että tuo kamalan makuinen pulveri alkaa tehota ja saan taas keskittyä kutomiseen kunnolla.

Ompelukonekin on esillä. Pitää ommella parvekkeelle istuintyynyt ja pöytäliina kesää varten. Kangaskin on jo. Vanhat mökin verhot uudistettavaksi. Todella jämäkkää ja hyvää puuvillakangasta, joka ei ole miksikään mennyt mökin verhoina vaikka on pestykin useaan kertaan. Pitkään mietin verhojen kohtaloa. Kun ei ole mökkiä enää niin verhot vain ovat lojuneet vuosia kaapin pohjalla. En vain raaskinut heittää niitä pois. Hyvä etten hävittänyt, sillä nyt niille löytyi käyttöä. Pitää vain hankkia vielä pyöreä pöytä parvekkeelle.