tiistai, 18. marraskuu 2008

Talvi on tekemässä tuloaan

Niinpä ajattelin kutoa itselleni nopsasti lapaset. Vanhoista kätköistä kaivoin lempilankaani Nallea ja sain eilen illalla kudottua telkkaria katsoessani toisen lapasen peukkua vaille valmiiksi. Laiskanlaisesti olen näitä käsitöitä tehnyt. Niskat on nytkin jumissa ja on pakko välillä hellittää kutimista. Itselleni kun nyt kudon, niin ei ole kiirekkään saada näitä valmiiksi.

Löysin jemmasta yhden kesken jääneen huivin kutaleen ja nyt ajattelin sitäkin saada vihdoin virkattua. Muistaakseni huivi jäi kesken jo pari vuotta sitten, kun kyllästyin sen väriin ja jemmasin sen kaappini perukoille. Olin jo unohtanut koko virkkauksen. Nyt tuo lila väri kuitenkin miellyttää silmää ja kunhan selvittelen mallia, niin ajattelin koettaa saada sen valmiiksi ainakin kevääseen mennessä.2072979.jpg

2072983.jpg

Tuo valkoinen huivi on aikaisemmin aloitettu, jo keväällä, mutta nyt vasta sain taas intoa senkin virkkaamiseen. Näitä olen virkannut lahjaksi tyttärilleni ja muille halukkaille sukulaisille. Tämä on mieluisa malli minulle ja tykkään sen virkkaamisesta. Olen tehnyt näitä eri värisinä, mutta tuo valkoinen ja luonnonvalkoinen tuntuvat sopivan malliin parhaiten. Musta on ollut vähän synkkä ja minulla on vaikeuksia nähdä tummaa lankaa, joten päädyin tähän valkoiseen Nalleen. Jos saan sen valmiiksi jouluun mennessä, niin lahjaksi sekin taitaa päätyä.

Sukat kuvassa on unisukat Lidl´n valkoisesta keinokuitulangasta kylmäjalkaiselle tyttärelle, joka kaipaa pehmoisia sukkia. Toinen tytär saa kirjavasta Nallesta valmistetut vihreäpohjaiset sukat. Ne jo paketissa Joulua odottavat.

Joulu taas on liian pian kaikkien aikomieni itsekudotuin ja virkatuin lahjojen kannalta. Jotain sentään olen saanut aikaiseksi ja se antaa minulle itselleni sellaisen lämpimän tunteen. Perheen kesken on mukavaa antaa itsetehtyä ja myös saada sellaisia.

perjantai, 3. lokakuu 2008

Kylläpä aika rientää!

Ja mitään en ole saanut kai puoleen vuoteen aikaiseksi. Neuletakkia ei koskaan syntynyt. En vain saanut siihen oikein otetta ja kudelma on lipaston laatikon pohjalla. Tuskin koskaan saan sitä valmiiksi, mutta ompahan langat sitten jotain muuta työtä varten olemassa.

Tyttärentyttärelle sain valmiiksi lapaset, villasukat ja kaulahuivin. Kiirettä piti niidenkin kanssa, kun olen pohjoiseen menossa heidän luokseen parin viikon päästä. Pipoakin piti saada aikaiseksi, mutta lanka alkoi olla sen verran lopussa etten viitsinyt aloittaa kutomista jottei jää vajaaksi.1958015.jpg

Tuohon lapsen kaulahuiviin virkkasin vielä pienet kukkaset päihin. Toivottavasti neiti tykkää! Lapasissa on samanlaiset kukat ranteensuussa. harmittaa vähän tuo langan loppuminen. Olen kyllä sitä mieltä että sitä olisi pitänyt olla vielä puoli kerää jäljellä omien villasukkieni jäljiltä, mutta en vain ole lankaa nähnyt. Täytyy tutkia jemmoja vielä tarkempaan.

Kirjavat villasukat uudesta nallestakin alkavat olla kohta valmiina. Enää varren verran on kudottavaa ja sitten saan ne jalkaani juuri ennen kumisaapaskelejä. Tänään vähän laskeskelin silmukoita valkoisia unisukkia varten. tekisi mieli tehdä pitsisukat, mutta tuo lanka on vähän liian paksua sellaiseen työhön. Täytyy vain tehdä ihan perussukat. Lanka on ihanan pehmoista ja lämmintä. Nuorempi tytär siitä kinuaa itselleen jatkuvasti sukkia, mutta ne eivät oikein taida kovassa käytössä kestää. Unisukkina kyllä menevät oikein hyvin. Pitsisukkiin on valittava sitten joku muu lanka.

Arkartelua en ole aikoihin saanut tehtyä. Sentään suunnitellut olen. Vähän Tiffany töitä, jotta saisi jotain sopivaa jouluksi aikaiseksi. Sormeni vain alkavat siinä hommassa olla aika tiukoilla, kun pitää lasit hioa käsin. En ole vieläkään saanut hankittua sähköistä hiomakonetta. Pihtaan sen hankkimista, kun en ole oikein varma kuinka kovalle käytölle se sitten tullee vai jääkö ainoastaan kertakäyttöön tai pariin. Ehkä sitä tulisi lasiakin tehtyä enemmän, jos olisi kunnon kone. Tykkään lasista materiaalina ja lasia on kyllä vielä varastossakin jonkin verran ettei heti tarvitse sitä hakea. Paitsi kirkasta lasia. Minulla on nukkekotihomma vireillään ja sen ikkunoihin haluan oikeat lasit enkä niitä valmiita muovisia läpysköitä. Nukkekoti on ihan toinen projekti tämän käsityöharrastuksen ohella ja siitä ehkä sitten myöhemmin.

tiistai, 18. maaliskuu 2008

Pääsiäistä odotellessa

Koetin löytää paperinarusta työstämääni "rairuohoa", mutta muistinkin että mieheni oli heittänyt sen jo vuosi sitten roskiin. Silloin harmitti, mutta eipä juuri enää. Se harmittaa, ettei ole jemmassa yhtään vihreää paperinarua uuden tekemiseen. Pitää kai tyytyä vaaleanpunaiseen tai violettiin. Tai jättää vain homma odottelemaan ensi pääsiäiseen.

Neulomukset ovat olleen jäähyllä. On ollut paljon muuta puuhaa ja kaiken lisäksi sormien nivelet ovat olleet nivelrikosta tosi kipeinä. Varsinkin oikean käden sormet ovat olleet todella arat. Aloitin jälleen kolmen kuukauden kuurin nivelvaivalääkettä ja toivon sen tehoavan myös näihin sormiin. Ainakin lonkan nivelrikkoon se on vaikuttanut myönteisesti. Pitkään jatkunut lonkkakipu on poissa!

Neuletakin kutominen on siis jäänyt. Aloitin sitä jo, mutta koko homma ei luistanut alunalkaenkaan. Loin liian suuren, sitten pienen alun. Silmukat tipahtelivat ja unohdin kavennukset. Purin siis koko työn ja aloitin eilen alusta, mutta alkua pidemmälle en ole päässyt. Jotenkin tökkii, vaikka lanka on mukavaa kutoa ja mallikin on minulle sopiva. En vain saa kudinta alkua pidemmälle. Niimpä aloitin uudet villasukat. Niitä tarvitsee aina! Tällä kertaa oranssin värisestä 7 veikasta. Sukkalankaa on vaikka kuinka paljon ja väreissä on valikoimisen varaa. Päätin kutoa kaikki vanhat tarpeeseen ostamani kerät sukiksi ja lapasiksi. Jos vain jaksan. Lankaa on useita keriä, mutta kaikki eri väriä. Ihmettelen nyt, miksi ne aikoinaan olen ostanut. Kun en kummemmin edes välitä 7 veikasta. Se on jotenkin liian karkeaa jaloilleni ja sormilleni. Kaikkeen sitä lankahullu sortuukin.

Nivelvaivojen vuoksi pakollinen lepo on ollut hyväksi. Kun en ole voinut kutoa niin olen maalaillut. Ruskeita pahvilaatikoita valkoisiksi. Askartelukaapissani on ollut jo muutamia vuosia kasa litteitä, paksusta pahvista tehtyjä laatikoita. Tarkoitus oli aikoinaan vuorata ne kankaalla, mutta päädyinkin yllättäin valkoiseen maaliin. Hyvin maali imeytyä eikä laatikot käpristyneet lainkaan mitä aloittaessani pelkäsin. Nyt on valmiina neljä laatikkoa ja niihin meinaan kätkeä lankarullani ja muut ompelutarvikkeeni. Yhden olen jo varannut lyhyille puikoille ja virkkuukoukuille. Nyt vielä mietin kuinka koristelisin laatikot vai jätänkö vain valkoisiksi. Virkkuukoukkulaatikon päälle jo mallasin yhtä puuvillalangasta virkkaamaani isoäidin neliötä. En vaan keksinyt sopivaa kiinnitystapaa vielä. Ehkä erikeeperillä voisi kokeilla liimata sitä. Saa nyt nähdä.

Nivelvaivat ovat siitä kurja juttu etteivät ne koskaan parane. Särkyä on aina, mutta tekemättömäksi ei voi ryhtyä. Jos pitää näpertelyssä liian pitkää paussia, nivelet alkavat oireilla melkein heti, kun uudelleen aloittaa. Jos taas jatkuvasti särkee, niin mietiskelee pitäisikö pitää paussia. Toivon nyt että tuo kamalan makuinen pulveri alkaa tehota ja saan taas keskittyä kutomiseen kunnolla.

Ompelukonekin on esillä. Pitää ommella parvekkeelle istuintyynyt ja pöytäliina kesää varten. Kangaskin on jo. Vanhat mökin verhot uudistettavaksi. Todella jämäkkää ja hyvää puuvillakangasta, joka ei ole miksikään mennyt mökin verhoina vaikka on pestykin useaan kertaan. Pitkään mietin verhojen kohtaloa. Kun ei ole mökkiä enää niin verhot vain ovat lojuneet vuosia kaapin pohjalla. En vain raaskinut heittää niitä pois. Hyvä etten hävittänyt, sillä nyt niille löytyi käyttöä. Pitää vain hankkia vielä pyöreä pöytä parvekkeelle.

perjantai, 25. tammikuu 2008

Ihana aurinkoinen päivä taas pitkästä aikaa!

Tulee oikein iloiselle ja pirteälle mielelle. Tein pienen kävelylenkinkin jo aamupäivällä. Nyt pitäisi siivota eikä oikein huvita. Tekisi mieli istahtaa aurinkoiseen tuoliin ja aloittaa kutominen. Ja nauttia tuosta paisteesta kun se vielä jonkin aikaa sisälle paistaa. Matalalla on aurinko vielä, mutta onko jo aamut nopeammin selkeästi valoisampia? Ainakin minusta tuntuu siltä.

Aloitin eilen villasukkia pojanpojalle. Lapaset on jo valmiit. Sain sitä kirjavaa punaista Nalle-lankaakin vihdoin hankittua lisää ja pääsisin kutomaan kaulahuivia lenkkiasuste settiini. Harmikseni löysin uuden Novita lehden ja sen sisältämät uudet mallit. Menin aivan sekaisin innosta. Nyt oli todella mukavia villatakkien malleja ja sellaisista langoista joista minä pidän. Ajattelin tehdä ruskeasta malibusta jakun no.38. Virkattu Bambu, malli no. 36 kiinnostaisi myös sekä siisti perus villatakki Woolista no.33 on mieleeni. Ja lukematon muukin malli tällä kertaa.

Joskus en löydä itselleni mitää mieluisaa mallia ja puikot pyörii tyhjän panttina laatikossa ties kuinka kauan. Nyt tuntuu ettei kaikkea ennätä edes aloittaa ja on vaikea päättää mitä aloittaisi ensin. Siinäpä miettimistä. Nyt olisi niitä päätöitä ihan runsaanlaisesti tarjolla.

Valkoiseen keinokuitulankaan löysin yhden uuden mallin, mutta vanhasta kevät lehdestä. Sopivan yksinkertainen ja helppo. En vain tiedä kannattaako ruveta tekemään kun lanka kuitenkin on vain keinokuitulankaa ja taitaa nuhraantua liian sukkelaan minun käytössäni. Olisi kyllä pehmoinen pusero...

Virkkausta voisin harrastaa tuon Bambulankaisen jakun kanssa kunhan keksisin vain oikean langanvärin. Se mallin vihreä ei sovi minun ihooni. Näytän sellaisessa värissä ihan kuoleeelta kalalta. Kahta ruskeaakaan ei viitsisi peräkkäin tehdä. Kyllä nyt menee liian vaikeaksi päättää. Pakko varmaan aloittaa siivoaminen niin saa ajatukset nollattua tuosta lankamielteestä pos.

On muuten tosi likaiset ikkunat auringonpaisteessa.

keskiviikko, 16. tammikuu 2008

Mitä tänään neuloisin?

En ole keksinyt itselleni mitään päätyötä aikoihin. Näitä pieniä sivutöitä on sentään tullut tehtyä jonkin verran. Kaivoin jo esille aikaa sitten aloitetun valkoisen neuletakin alun ja purin sen resoriin asti. Nyt työ nököttää olkkarin pöydällä josko saisin inspiraatiosta kiinni ja pääsisin aloittamaan jotakin mallia.

Uuden pipon olen tehnyt itselleni, samoin lapaset. Lankana tuttua Nallea kirjavana punaisena. Olisin tehnyt kaulahuivinkin, mutta lähipuodista lanka oli loppunut enkä ole saanut käytyä pidemmällä sitä hakemassa. Lenkillä ja ulkoillessa olisi tarkoitus tätä settiä pitää. Nyt on ollut vain sen verran tuulisia ilmoja että ilman vuorta piposta menee tuuli lävitse ja viimeksi kun kävin lenkillä jouduin tunkemaan talouspaperia korvakäytäviin tuulen vuoksi. Että silleen.

Pojanpojalle on meneillään lapaset ja sen jälkeen uudet villasukat. Mieli tekisi aloittaa myöskin villapaitaa nelivuotiaan koossa mutta täytyy etsiskellä vielä sopivaa mallia Nalle langasta. Nalle taitaakin olla lempilankani! Ainakin siitä tulee tehtyä paljon lasten neuleita. Pienimmille teen mielelläni Woolista. Se on hiukan pehmoisempaa aralle iholle ja siinä on hienoja värejä.

Jostain syystä en pidä seiska veikasta. Se ei vain tunnu soveltuvan minun neulomuksiini. Ainoastaan villasukat ja lapaset saan siitä sopivan kokoisina. Ehkä pitäisi harjoitella enemmän mutta aina vain eksyn tuohon Nalleen. Mitäpä sitä vaihtamaankaan, kun lanka on hyväksi havaittu ja mieluisaa kutoa.1214990.jpgTässä siis piponi tuulettomiin ulkoilupäiviin.1214995.jpgJa lapaseni, joiden sisään mahtuu hyvin sormeni ja ohuet sisäsormikkaat jotka kudoin jossain vaiheessa syksyllä.

Virkkauksiin en ole vielä tältä vuodelta sortunut. Jossain vaiheessa tulee aina se kevään virkkausinto, mutta nyt ei ole ollut vielä mielessäkään. Ehkäpä kevään korvilla sitten kun voi jo parvekkeella istuskella lasien suojassa. Nyt vielä keskityn näihin villasukkiin ja lapasiin.

  • Blogi-arkisto

  • Sivut

  • Henkilötiedot

    Kittlaidasta laitaan, useammat kuitenkin valmiiksi tehty aina jossain vaiheessa ennemmin tai myemmin.

  • Tagipilvi